Chapter 12

 Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.

 Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.

 Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.

 Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.

 Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.

 Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.

 Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.

 Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.

 Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.

 Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.

 Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.

 Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.

 Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.

 Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.

 Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.

 Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.

 Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.

 Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.

 Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.

 Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.

 Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.

 Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.

 Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.

 Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.

 Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.

 Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.

 Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.

 Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.